Siirtyminen kestävään elämäntapaan edellyttää muutoksia myös nykyisessä ruokajärjestelmässämme. Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan ruoan tuotannon, jakelun, kulutuksen ja jalostuksen muodostamaa kokonaisuutta.
Meidän tavallisten kansalaisten arjessa ruokajärjestelmä tulee näkyväksi ruokaympäristönä, jonka fyysiset, taloudelliset, poliittiset ja sosiokulttuuriset ominaisuudet ohjaavat ruoan hankintaan, valmistamiseen ja kuluttamiseen liittyviä päätöksiämme. Toimimme ruokaympäristössä usein rutiininomaisesti, emmekä välttämättä kiinnitä juurikaan huomiota ruokaympäristön ominaisuuksiin tai sen mahdollisiin vaikutuksiin omaan toimintaamme.
Kansalaistiede tuo tutkijat ja kansalaiset saman pöydän ääreen
Kansalaiset ovat oman arkisen ruokaympäristönsä parhaita asiantuntijoita, joiden kanssa yhdessä tutkijat ja päätöksentekijät voivat paremmin ymmärtää ruokajärjestelmän edellyttämiä muutoksia siirryttäessä kohti kestävää elämäntapaa. Lisäksi oikeudenmukainen siirtymä edellyttää, että kaikkien eri osapuolien näkökulmat tulevat huomioiduksi muutoksia koskevia päätöksiä tehtäessä.
Kansalaistiede tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia tavallisten ihmisten osallistumiselle heitä koskettavan tieteellisen tiedon tuottamiseen sekä kansalaisten ja ammattitutkijoiden yhteiselle tiedonmuodostukselle ja ongelmien ratkaisemiselle.
KARKKI-projekti yhdessä nuorten kanssa
Kansalaistiedettä arjen ruokaympäristöstä -projektissa nuoret osallistuvat yhdessä ammattitutkijoiden ja alan toimijoiden kanssa nuorten arkista ruokaympäristöä koskevan tiedon tuottamiseen. Projektin tavoitteena on ymmärtää nuorten kokemuksia ja näkemyksiä ruokaympäristön merkityksestä osana arjen kestäviä ruokavalintoja sekä tarkastella osallistavan toimintatutkimuksen mahdollisuuksia edistää nuorten aktiivista toimijuutta kestävyysmurroksessa.
Käytännössä yhteistutkimusta on projektissa tehty PhotoVoice-menetelmällä, jolla pyritään tiedontuotannon demokratisoimiseen ja tukemaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sivussa olevien ryhmien voimaantumista edistämään omien tarpeidensa huomioimista päätöksenteossa.
Menetelmässä hyödynnetään dokumentaarista valokuvaa ja kriittisiä ryhmäkeskusteluita. Projektiin on osallistunut 16–33-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia eri puolilta Suomea. Nuoret on rekrytoitu mukaan 4H-järjestön, WWF-nuorten, Kohtaus ry:n ja Voionmaan koulutuskeskuksen valokuvauksen ja ympäristövaikuttamisen opettajan kautta.
Projektin aikana nuoret ovat tutkineet ja tuottaneet tietoa arjen ruokaympäristöistään valokuvaamalla ruokaympäristön tekijöitä, jotka joko mahdollistavat tai estävät heitä toimimasta omien arvojensa mukaisesti. Ryhmäkeskusteluissa olemme tunnistaneet ja etsineet ratkaisuja arjen ruokaympäristöjen kestävyyteen liittyviin haasteisiin yhdessä nuorten, tutkijoiden, alan toimijoiden sekä valokuvauksen opettajan kanssa.
Projektissa otettujen valokuvien ja jaettujen tarinoiden pohjalta on osallistuneiden nuorten toimesta valmisteilla myös julkinen näyttely, jonka tavoitteena on nuorten kokemusten ja näkökulmien jakaminen laajemman yleisön kanssa. Näyttelyn avajaiset pidetään 7.8.2023, klo 15.00–16.30 Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä ja näyttely jatkuu 13.8.2023 asti. Tervetuloa tutustumaan!
Lue lisää
Kerromme mielellämme lisää tutkimuksesta!
Minna Kaljonen
puh. 0295 251 252, sp. etunimi.sukunimi@syke.fi
Tuija Seppälä
puh. 0295 252 280, sp. etunimi.sukunimi@syke.fi