Arjen ruokaympäristö vaikuttaa siihen mitä ja miten syömme. Toimimme ruokaympäristössä usein rutiininomaisesti emmekä useinkaan kiinnitä siihen huomiota. Nuoret tutkivat ja tekivät näkyväksi ruokaympäristöjään valokuvaamalla tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät heitä toimimasta omien arvojensa mukaisesti. Miten nuoret kokevat oman arkisen ruokaympäristönsä?
Kuvaajat sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä: Anonyymit tekijät, Matilda Alanen, Aida Hanifi, Rauha Helin, Heidi Hokkanen, Martta Mustalahti, Kiia Myllymäki, Melissa Pajunen, Milla Peuhkuri, Annina Rannikko, Sene Savolainen.
Kokemus 1: Kiire!!!
Nuoret haluaisivat nauttia ruoasta rauhassa. Kiireen keskellä ei kuitenkaan välttämättä ehdi rauhoittua syömään, ruokailu saattaa tapahtua muiden asioiden ohessa tai korvautua nopeilla välipaloilla.
Kuva 1 – Nopea lounas työpaikalla
”Olin koko lauantaipäivän töissä. Edellisen päivän ruokatilauksesta oli jäänyt makaronilaatikkoa ja söin sitä. Minulla ei ollut töissä mitään erillistä taukoa, niin piti syödä nopeasti, että saa jotakin syötyä. Ruoasta nauttiminen jäi vähän vähemmälle.”
Kuva 2 – Nuudelivokkia sängyssä
”Ostin kaupasta edellisenä päivänä päiväys-nuudeliwokin, muistin illalla myöhään, että päiväys on mennyt. Päätin siis syödä sen iltapalaksi samalla kun katson tietokoneelta jotain sarjaa.”
Kuva 3 – Nopeaa energiaa tarjolla
”Minusta tuntuu, että kaikki pitää olla nopeaa, kaikki on sellaista pikakulutusta. Jouduin näkemään paljon vaivaa kioskilla, että löysin sieltä jotakin terveellistä välipalaa. Jos sen ottaisi mitä siellä ensin on tarjolla, niin se olisi vain sitä mättöä.”
Kuva 4 – Nuudelia ja pullaa
”Opiskelen ja teen useampaa työtä samaan aikaan. Ehdin ottaa työvuoroon evääksi paketin nuudeleita ja pähkinöitä. Työkaveri tarjosi pullaa. Paikalla oli muutamia asiakkaita ja vaihdettiin samalla kuulumisia. Kiireinen päivä töissä takana, joten vähän väsytti.”
Kuva 5 – Sipsejä työn lomassa
”Teimme apurahahakemusta yön pikkutunneilla. Emme ehtineet tai jaksaneet laittaa ruokaa ja söimme sipsejä samalla kun keskustelimme hakemuksen edistämisestä.”
Kuva 6 – Hätäbanaanit
”Opiskelen ja liikun paljon päivän aikana paikasta toiseen. En välttämättä aina ehdi rauhoittumaan kotona ja tekemään ruokaa, siksi minulla on repussa banaaneja tai jotain lämmitettävää ruoka, että saa mahdollisimman helposti ja nopeasti syötyä, jos tulee nälkä.”
Kuva 7 – Herkkuja kiireessä
”Olen huomannut, että kaupoissa tehdään sellaista tuotesijoittelua, että nopeasti napattavia herkkuja on kassojen lähellä. Kun sitten hirveässä kiireessä menee kauppaan, tulee siihen kassalle ja näkee, et ai vitsi tos ois tommonen herkku, niin sitten saattaa aika helposti ottaa sen siitä mukaan.”
Kuva 8 – Aamiainen työpisteellä
”Periaatteessa pyrin syömään muualla kuin työpisteellä, mutta oli niin hektinen päivä, etten ehtinyt, niin söin aamupuurot sitten samalla kun olin palaverissa.”
Kokemus 2: En jaksa
Nuoret haluaisivat syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Arjessa ei kuitenkaan aina jaksa laittaa ruokaa itselleen tai suunnitella asioita niin, että tulisi syötyä monipuolista ja terveellistä ruokaa. Nuoret kokevat, että heidän jaksamiseensa vaikuttavat erityisesti suoriutumispaineet ja taloudelliset huolet.
Kuva 1 – Kaupan valmissalaatti
”Omille muutettuani syön yksitoikkoisemmin. En oikein jaksaisi kokata, käyn enemmän ulkona syömässä tai syön vain välipaloja, kun ei jaksaisi tehdä lämmintä ruokaa aina.”
Kuva 2 – Perunaa
”Nykyään en jaksa miettiä ruokaa. Joko en syö tai sitten syön esimerkiksi nuudelia, joka ei ravitse ollenkaan tai perunaa, joka ravitsee vähän. Laitan vähät rahani muuhun ja ostan vain jotain millä pysyn hengissä.”
Kuva 3 – Hätävara
”Asun vähän kauempana keskustasta ja käyn kaupassa julkisilla. Repussa ei saa tuotua kovin monen päivän ruokatarpeita. Välillä en jaksa lähteä kauppaan ja syön esimerkiksi kuivanuudeleita ja selviän sillä sitten.”
Kuva 4 – Puuroa
”Minulla on kauppaan pitkä matka. Kun minulla ei ole muuta kotona, enkä jaksa lähteä kauppaan niin sitten teen aina puuroa. Se on halpaa, se täyttää ja se on terveellistä mutta se ei ole aina ihan hirveän hyvää, jos siihen ei saa mitään muuta päälle kuin suolaa.”
Kuva 5 – Tilaaminen
”Käyn todella harvoin ja en hirveän mielelläni kaupassa, koska sinne on pitkä matka ja sinne on pimeä tie missä ei ole valoja. Minulle on paljon helpompi tilata ruokaa kotiin. Samalla tulee tilattua myös herkkuja. Sitten minä kiristelen hampaita loppukuusta, kun mietin, että miksi en ole jaksanut kävellä kauppaan ja säästänyt rahaa sillä.”
Kokemus 3: Arvoristiriidat
Omille ruokaan ja syömiseen liittyville arvoille ei aina saa tukea sosiaalisesta ympäristöstä. Näissä tilanteissa nuoret ovat usein valmiita joustamaan.
Kuva 1 – Pitsaa isoäidin luona
”Vaikka isoäitini tietää, että syön pääosin kasvisruokaa, hän tarjoaa minulle yleensä jotakin liharuokaa. Hän on huolissaan kasvissyönnistäni ja hänen mielestään ihmisen täytyy syödä lihaa. Ymmärrän, että hänelle on helppoa ja nopeaa laittaa hänelle tuttuja ruokia ja autan häntä ruoan laitossa. Hän huomioi kasvissyöntini tekemällä siihen kylkeen jotakin joka sopii minulle.”
Kuva 2 – Kavereiden kanssa Lapissa
”Kävimme kavereiden kanssa Lapissa. Reissussa nousi keskustelua siitä, mitä ruokaketjua halutaan tukea. Ikuinen väittely; kotimainen vai ulkomainen ketju. Minun mielestäni kotimainen ketju ehdottomasti, siellä on suomalaista lihaa ja minun mielestäni niillä on niitä hiilijalanjälki hyvitetty -tuotteita jonkin verran.”
Kuva 3 – Tilataan vaikka ei ole rahaa
”En yksin tilaa ruokaa mutta sitten, jos on kyseessä jokin yhteinen hyvä ja yhteinen viihtyvyys ja haluaa, että molemmilla on ihanaa ja semmoista nopeaa mielihyvää, niin sitten se menee tosi helposti siihen, että tilataan vaikka ei ole rahaa.”
Kuva 4 – Silakkapihviä ja leipää
”Isäni luona tiedetään, että syön pääosin kasvisruokaa. Mutta kun menen sinne, niin siellä on melkein aina jotakin lihaa. Nyt oli tarjolla silakkapihvejä. Otin sitten yhden silakkapihvin ja leipää, koska ajattelin, että voisin maistaa pitkästä aikaa.”
Kuva 5 – Juustoa
”Olen vegaani ja ystäväpiirissä on paljon vegaaneja, joten yleensä ei tule sellaisia arvokysymyksiä ruoan suhteen. Päädyin kuitenkin syömään juustoa, koska olin ystävien kanssa, joille ei ollut ongelmaa ostaa juustoa ja vegaanijuusto olisi ollut kallista.”
Kuva 6 – Riistaa pakastimessa
”Minulla on pakastimessa vaarini metsästämää lihaa. Se on eettisintä lihaa mitä tiedän, mutta en aio syödä sitä, koska olen vegaani. Mutta sitten sitä miettii, että pakastimessa olisi monen viikon ruoat, jos minä jotenkin pystyisin syömään sitä lihaa. Se on aikamoista, kun miettii, että minulla ei ole rahaa ja miten paljon minulla olisi ruokaa pakastimessa, mutta se on sellaista mitä minä en pysty syömään.”
Kokemus 4: Hävikki mietityttää ja herättää tunteita
Kauppojen ja ravintoloiden käytännöt ruoan esille laiton suhteen mietityttivät nuoria; kuinka paljon yltäkylläisistä tiskeistä syntyy hävikkiä.
Kuva 1 – Hävikkiä paistopisteellä
”Olen töissä kaupassa. Siellä on paistopiste ja minua ärsyttää, että siellä on vähän pakko mennä jotakin roskiin. Jos se paistopiste on kokonaan tyhjä illalla, saattaa tulla sanomista, ettei asiakkaille ole ollut tarpeeksi tarjolla tavaraa. On pakko heittää jotain roskiin, se on mielestäni todella väärin, että siitä en kyllä tykkää yhtään.”
Kuva 2 – Hävikkiä vegaanisella brunssilla
”Kuva on vegaaniselta brunssilta. Brunsseista tulee mieleen aina se, että siellä täytyy pitää ne pöydät todella täynnä sitä tuotetta, niin sitä miettii aina, kuinka paljon tulee hävikkiä.”
Kuva 3 – Kaupan tarjoukset
”Kuvassa on kaupan tarjoustuotteita. En tiedä mistä se kertoo, että lihatuotteet eivät ole menneet kaupaksi. Se on todella ikävää, koska niiden tuottamiseen liittyy paljon päästöjä ja ne on pakattu muoviin. Se olisi kaikista surullisinta, että ne menisivät vain roskiin. Kaikki oli turhaa, jos ei sitten edes kukaan kuluttaja osta.”
Kuva 4 – Aamiainen hotellissa
”Kuva on hotellin aamiaiselta. Hotelliaamiaisilla ihmiset usein syövät ehkä vähän enemmän kuin on tarpeen. Itsekin tulee otettua aika paljon sitä ruokaa. Mietin myös, että kuinka paljon astioita oikeasti tarvitaan.”
Kuva 5 – Alelaputetut proteiinit
”Etsimme kaupoista erityisesti alelaputettuja proteiinipitoisia ruokia. Tärkeintä on edullisuus, hävikin vähentäminen on kiva lisä siihen päälle. Kasvisproteiinia on huonosti saavilla alelaputetuissa tuotteissa.”
Kuva 6 – Kaupan pääsiäishylly
”Kuvassa on kaupan pääsiäishylly, joka on täynnä hyvissä ajoin. Sesongin jälkeen niitä myydään todella halvalla. Ei noista varmaankaan kaikki useinkaan mene kaupaksi.”
Kokemus 5: Eettisyys mietityttää ja herättää tunteita
Nuoria harmitti se, ettei tuotteiden alkuperästä ollut riittävästi tietoa saatavilla esimerkiksi ravintoloissa. Kotimaisuuden ohella pohdittiin ekologisuutta, eläinten oikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ruokapaikkojen inklusiivisuutta sekä kuluttajan valintoihin vaikuttamista.
Kuva 1 – Avocado
”Olin vanhempieni luona kylässä ja siellä oli tarjolla avocadoa. Avocado tuotteena mietityttää, koska sen viljelyyn menee paljon vettä ja se kuljetetaan todella kaukaa, eikä tiedä minkälaiset ne työskentelyolot ovat siellä niillä ihmisillä olleet. Mietin, että onko se sellainen mitä itse haluaa ostaa ja pitää siinä omassa ruokavaliossa. Yksin asuessa en ole oikeastaan ostanut avocadoja.”
Kuva 2 – Alkuperä
”Tulee tilattua ruokaa todella paljon ja käytyä paljon myös muualla syömässä. Minulle on tärkeää syödä kotimaista ruokaa mutta tilatun tai muualla syödyn ruoan alkuperää ei tiedä, ei tiedä mistä raaka-aineet ovat peräisin.”
Kuva 3 – Houkutteleva paistopiste
”Kauppojen paistopisteillä on tarjolla vain epäterveellisiä vaihtoehtoja. Lisäksi tuotteet on laitettu esille houkuttelevasti niin, että niitä on vaikea vastustaa. Mielestäni tämä paistopiste on kauniin näköinen, siinä on valot, tietyn värinen valo laitettu tuohon noin, ne oikein hyppäävät silmille ja alkaa tehdä mieli kun katsoit noita tuotteita.”
Kokemus 6: Tukea ja merkitystä ruokailuun sosiaalisista suhteista
Sosiaaliset suhteet tarjosivat resursseja, jotka mahdollistavat nuoria syömään omien arvojen mukaisesti. Ruoan jakaminen toisten ihmisten kanssa lisää myös ruoan ja syömisen merkityksellisyyttä.
Kuva 1 – Isän luona käymässä
”Haluaisin että ruoka olisi monipuolista ja terveellistä. Kotona vanhempien luona on ehkä helpompaa syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Omassa kodissa monipuolisesta ja terveellisestä syömisestä lipsuu helpommin.”
Kuva 2 – Vegaaninen ravintola
”Kävimme kavereiden kanssa vegaanisessa ravintolassa syömässä. En ole itse vegaani mutta siinä sai kokeilla ruokia mitä yleensä en ehkä söisi. Oli kiva sosiaalinen tapahtuma, kun käytiin ulkona syömässä. Se oli kiva, että ei itse tarvinnut tehdä ruokaa.”
Kuva 3 – Samasta padasta
”Kokoonnuimme ystävien kanssa yhteen ja syömään samasta padasta ruokaa. Auttaa jaksamaan, kun ei itse tarvitse tehdä ruokaa alusta loppuun ja voidaan jakaa osapuolten kesken tehtäviä. Ja jos joku on vegaani, niin sitten kaikki syövät vegaanista ruokaa, jolloin moraaliset päätöksetkin helpottuvat ja tulee ylipäänsä syötyä ruokaa.”
Kuva 4 – Äidin luona nuudelia
”Äiti tietää, että minä syön kasvisruokaa. Se on minulle tärkeää. Yritän syödä paljon vegaanista. Hän on ottanut sen asian hyvin vastaan. Ja hän myös tukee sillä tavalla, että ostaa minulle luokseen joitain raaka-aineita, kuten tässä kuvassa olevat nuudelit, joista minä pystyn pikaisesti tekemään ruokaa, kun käyn hänen luonaan. Sitten hän välillä ostaa muutakin minulle sopivaa ruokaa, kuten vegaanista pullaa tai jäätelöä.”
Kuva 5 – Arjen ylitys
”Yleensä kun ostamme ruokaa, edullisuus on yksi tärkeimpiä asioita. Tässä kuvassa juhlistimme ystävänpäivää poikaystäväni kanssa. Olimme tehneet hienompaa ruokaa, tomaattipastaa, jota syömme kyllä arkenakin, mutta arjesta poiketen teimme tomaattikastikkeen viinin kanssa ja ostimme tuoretta basilikaa ja parmesaanijuustoa.”
Kuva 6 – Luxuslounas
”Tämä kuva on oppilaitoksen ruokalasta. Paikka on hieman kalliimpi kuin muut ruokalat, mutta siellä on oikeasti mietitty, miten maut toimivat yhteen ja sitten siellä on aina jotakin pientä ekstraa. Menemme sinne usein porukalla ja se on vähän niin kuin menisi johonkin ravintolaa yhdessä. Saan todella paljon iloa siitä, että se ruokahetki on sosiaalinen, että se ei ole vain sitä ruoan syömistä ja energian saamista.”
Lue lisää
- Pöytä on katettu! Kutsu nuorten ruokaympäristöä tutkivaan näyttelyyn
- Kansalaistiedettä arjen ruokaympäristöistä – lisätietoa hankkeesta.
Lisätietoja
- Minna Kaljonen, tutkimusprofessori, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 252
- Tuija Seppälä, erikoistutkija, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 280
- Tuula Alajoki, etunimi.sukunimi@gmail.com, 050 3663466